Dinosauruksen ehtoojupinat

Juha Vakkuri: Afrikan ympäri

Afrikkalaisia puskatakseja

Vakkurin "Afrikan poikki" oli miellyttävää luettavaa. "Afrikan ympäri" on lisää samaa. Soisin afrikkalaisia vihaajien lukevan tämän kirjan - ei silti, eivät heidn mielipiteensä minnekään muutu. Vakkurilla on kuitenkin todella monivuotinen ja monipuolinen kokemus maanosasta, in että jos hän toteaa afrikkalaiset lämpimiksi ja ystävällisiksi ihmisiksi ja erittäin rehellisiksi, niin minä ainakin vakuutun.

Tietenkään kuvaa eivät huononna huolella kuvatut tinkimiskohtaukset, joista Vakkuri useimmiten selviää letkeästi ja jotakuinkin kunnialla - minkä jälkeen hän usein antaa vastaväittäjälle vhn ylimäräistä ja jättää jälkeensä ilahtuneen ja kiitollisen miehen, useimmiten puskataksin kuljettajan tai kyydin järjestelijän.

Vertailin koko ajan kirjaa tunnetun matkailijan Paul Therouxin Afrikka-kirjaan "Dark Star Safari" Kunnialla Therouxkin selviytyy, mutta suuremmalla pelolla ja epäluulolla. Siinä, missä 65-vuotias Vakkuri kantaa ikänsä levollisesti ja kunnialla, 60-vuotias Theroux jaksaa nipottaa afrikkalaisesta tavasta kutsua hänt vanhaksi mieheksi, vaikka se selvästi on trkoitettu kohteliaisuudeksi. Senköhän vuoksi Therouxille eivät naiset tehneet ehdotuksia kuten Vakkurille - vai onko amerikkalainen häveliäästi jättänyt kohdat pois? Vakkuri joka tapauksessa saa suorasukaisia tarjouksia ja ohtii, vetääkö jokin hänessä puoleensa erityisesti kalakauppiaita.

Vakkurin rakkaus afrikkalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen Villa Karoon tulee esiin sydämeenkäyvästi. Taas kija, jota suosittelen. (Valokuvat ovat tummia ja tuhruisia; luultavasti paino-ongema, koska värikuvat on painettu kirjaan mustavalkoisina. Pieni virhe.)