sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Mons Kallentoft: Sydäntalven uhri


Tässä kirjassa kuolleet saavat puhua.


Kirja alkaa kylmimmässä pakkasessa miesmuistiin, ja tammeen on hirtetty alaston mies. Siitä tarina jatkuu - ei dekkarina, vaan balladina. Naispoliisi, Malin Fors, käyttää työssään tunteita ja aavistuksia, vaikka hänkään ei kuule, mitä kuolleet sanovat. Tarina on yhtä kylmä kuin tarinan pakkanen.

Alussa oli vieras, pitkä ja tumma mies, joka tuli ei-mistään kuten "Humisevan harjun" Heathcliff, kaatoi kaikki naiset ja jätti jälkeensä tuhoa. Kurvin Kalle. Hänen jälkeläisensä elävät ja tappavat toisiaan. Keskipisteenä on salaisuuksiaan varjeleva kivikova nainen, Rakel Murvall, jonka kohtaaminen Kurvin Kallen kanssa johti väistämättömään tragediaan sukupolvea myöhemmin.

Osansa saa mhyös kansankoti-Ruotsi, joka ei niin kodikas olekaan. Rinta rinnan, mutta toisiaan katsomatta, elävät Kurvin Kallen kaltaiset ja rikas keskiluokka. Malin Fors tunnustelee tietään vihjeiden keskellä, mutta hänkään ei kuule, mitä kuolleet sanovat, ja lopullinen tragedia tapahtuu. Raunioille jää Rakel Murvalla ja hänen kova katseensa.

Ei dekkari, antiikin murhenäytelmä tai balladi. Runollinen ja kolkko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti